Heh, kauheat mainokset ollut täällä nyt, kun Vancouveriin on avattu tällä viikolla ihka ensimmäinen Hennes&Mauritz. Tuntuu olevan elämääkin suurempi asia. Kovalla rytinällä ainakin kyseinen ketju täällä itseään tosiaan mainostaa. En ole itse ehtinyt käymään vielä tässä uudessa hienossa henkkamaukassa. Vai liekkö siellä mitään sen kummempaa on kun melkeinpä jokaisessa muussakin henkkamaukassa, missä olen käyny...

Täytyy tosin kyllä nostaa hattua meidän omalle Marimekko-ketjulle. Se nimittäin aukaisi myös täällä juuri Kanadan ensimmäisen liikkeensä :) Ja vieläkä ennen henkkamaukkaa, Vancouverissa ainakin. Marimekon liikkeessäkään tosin en vielä ole käynyt, mutta yhden muki-lahjoituksen sieltä olen jo saanut :D

Mutta muuten täällä kyllä on ihan kiva käydä shoppailemassa. Kunhan löytää vain eka ne omat liikkeensä. Itse tosin en tykkää ihan kauheasti downtownin alueella shoppailla, vaan menen mieluummin Vanin ulkopuolelle sellaiseen Suomen itäkeskuksen kaltaiseen ostoskeskukseen. Sieltä löytyy kaikki paljon helpommin :)

Täytyy vain kyllä sanoa, että pari asiaa on, mihin en ole Suomessa shoppaillessani törmännyt. Esim. monessa liikkeessä tullaan vaatteet hakemaan käsistä pois ja kohteliaasti kysytään, että "aloitetaanko minulle mun oma sovituskoppi". Eli toisin sanoen myyjät kuskaa sitä mukaan vaatteita sovituskoppiin mulle valmiiksi, kun niitä liikkeessä itselleni haalin :D Ihan kiva systeemi, paitsi joskus, kun tuntuu että liike on täynnä yli-innokkaita myyjiä, jotka eivät seuraa toistensa tekemisiä. Yhdenkin kerran suhtkoht pienessä liikkeessä tuli kolme eri myyjää kyselemään että vievätkö mulle vaatteita valmiiksi koppiin. Ei kait siinä muuta, mutta välillä tuntuu että haluaisi ihan rauhassa mennä liikkeessä, ilman että tuntuu että kaikki myyjät vahtaa että millon se ottaa taas yhden vaatekappaleen käteensä, että voivat rynnätä sitä multa ottamaan pois. Muutenkin meinaa välillä lähteä järki, kun myyjät tulevat sitten koputteleemaan aina sovituskopin oveen, että onhan kaikki kunnossa, tarviiko kokoja jne. Taitavat ne myyjät olla provikka palkalla ainakin osaksi. Ei sillä, niin tuntuvat olevan hyvin monet muutkin myyjät. Kuka haluaa tulla laittamaan omaa myyjä-tarraansa vaatteisiin, mitä heiltä ostan ja kyseinen myyjä on minua ehkä auttanut sen valinnassa (toisin sanoen myyjä on ehkä korkeintaan on tullut avaamaan minulle sovituskopin oven, sillä niitä pidetään täällä ulkoapäin lukossa). Tai viimeistään kassalla aletaan tivamaan, kuka myyjä minua on auttanut. Eli kaiken muun shoppailu-stressin lomassa pitää joko yrittää katsoa nimi-kylttiä myyjältä tai sitten alkaa kuvailemaan kassalla, että sillä minua auttaneella myyjällä oli pitkät tummat hiukset kai ja..öööh...

Toinen ihan mielenkiintoinen huomio oli yhdessä toisessa vaateliike-ketjussa. Tämä ketju tosin löytyy Suomestakin, että en tiedä ovatko sielläkin ottaneet saman käytännön. Ketju nimittäin on ottanut kaikki peilit pois sovituskopeista :D Toisien sanoen, jos jotain haluat sovittaa ja itsesi peilistä nähdä, pitää tulla kopista ulos pällistelemään itseään samoista peileistä muiden kanssa. Itse olisin mieluummin vain siellä kopissa, varsinkin jos ei ole aivan varma, miltä kyseinen vaate päällä näyttää, niin sitä tosiaan haluaisi ensin pällistellä ihan omassa rauhassa...

Mutta niin, pitää tässä joku päivä päästä vielä oikein kunnolla shoppailemaan. Kesä on nimittäin jo täällä, eikä minulla ole juuri yhtään kesävaatteita... :)